Loistonenä saa FI JVA tunnustuksen

Pepsin kanssa käytiin parissa kokeessa vähän nuuskuttelemassa kevään kunniaksi. Pari harjoitusjälkeä ehdittin tänä vuonna tehdä, jottei tarvitsisi kokeessa harjoitella. Kuulosti pätevältä suunnitelmalta.

4.5. Lappeenrannan metsästäjien kokeeseen pääsin suoraan, kiitos Anulle vinkkaamisesta. Sanoisin, että treenijälkien valossa ei olisi kannattanut kyllä lähteä mihinkään.  Mutta... onko meidän harjoitusjäljet koskaan olleet hyviä? No ei todellakaan.

Tuomari Esa Pekkarinen kirjoitteli tällaisia koeselostukseen:

Koira tutkii alkumakauksen ja aloittaa rauhallisen ilmavainuisen jäljestyksen, joka etenee hyvin jäljen tuntumassa. 1. osuuden lopussa suuri tarkistusrengastus. Katkokulmalla veretyksen loppuun, josta nopeasti rengastaen toiselle osuudelle. Toinen osuus hyvin, kulma tarkasti, samoin 3. osuus ja 3. kulma. Viimeisellä osuudella kosteikon reunassa suurehko tarkistusrengastus. Kaadolla suoraan ja se kiinnostaa koiraa. Makuista kolme osoitetaan hyvin ja yksi ohitetaan. Varma suoritus.

jäljestämishalukkuus                                      0 - 6          6
jäljestämisvarmuus                                        0 - 12        10
työskentelyn etenevyys                                  0 - 10        8
lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon
selvittämiskyky sekä tiedottaminen /
kaadolla haukkuminen                                   0 -14         12
käyttäytyminen kaadolla                                0 - 3          3
yleisvaikutelma                                             0 - 5          5


Laukauksien sieto: hyväksytty  pisteet 44/50 palkinto VOI I

Jäljen olisi voinut mennä suoremmin, pikkaisen Pepsi aaltoili, mikä tarkoitti, että sain tehdä töitä hihnan kanssa puita väistellessä.  Kulmat vasemmalle olisi syytä treenata paremmiksi. Yrittää usein oikealle. Tämäkin jälki oli vasemmalle kääntyvä. Jälki purettiin yhdessä menosuuntaan ja Pepsi pääsi vähän hurvittelemaan, kun laskin irti.

Kiitokset Katjalle seurasta lauantaina kun tehtiin jälkeä.

<3 Loistonenä Pepsukalla <3



Seuraava koe irtosi varasijalta ja olikin jo viikon päästä, 11.5. No siinä välissä ei sitten paljon treenailla.

Karla Sohlman kirjoitti tällaisen koeselostuksen:

Pepsi tutkii lähtömakauksen ja se saatetaan hyvin työtehtäviin. Alkaa sopiva vauhtinen jäljestys, jossa käytetään pääosin ilmavainua. Kaikki osuudet kuljetaan jälkitarkasti tehden vain parit pienet pyörähdykset joka osuudella ja toisen kulman jälkeen molemmin puolinen tarkastus jäljen sivuun. 1. kulma laajemmalla lenkillä takaa ja jäljen sisäpuolelta. Kaikki makuut osoitetaan hyvin. Kaadolle tullaan ja jää paikoilleen sitä tutkimaan. Varma veteraani-ikäinen jäljestäjä, jonka perässä oli miellyttää kävellä. Tänään pisteitä pudottaa kolmas kulma ja matkan aikana tapahtuvat pyörähdykset. Hyvä Pepsi!

jäljestämishalukkuus                                      0 - 6          6
jäljestämisvarmuus                                        0 - 12        11
työskentelyn etenevyys                                  0 - 10        9
lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon
selvittämiskyky sekä tiedottaminen /
kaadolla haukkuminen                                   0 -14         13
käyttäytyminen kaadolla                                0 - 3          3
yleisvaikutelma                                             0 - 5          5


Laukauksien sieto: hyväksytty  pisteet 47/50 palkinto VOI I

Tämä oli Pepsin 3. I-tulos voittajaluokasta, eli Pepsi valioituu tämän myötä :)
FI JVA :)

Jälki oli jälleen vasemmalle kääntyvä ;) 3. kulmalla lähti kääntymään oikealle kun jälki loppui ja meni hetken jo takajälkeä kunnes lähti kaartamaan oikealle lisää ja tuulahdus jäljen suunnasta toi jäljen hajun takaisin nenuun ja suunta sinne siis.  Ei ole pahitteeksi opettaa jäljennostoa ;) Toki voisihan sitä opettaa, ettei siitä luovuta :P Vauhdilla on merkitystä, mitä kovempaa menee, niin helposti tulee virheitä kulmilla.

Lajina MEJÄ on kovin erilainen muihin verrattuna ja tällainen agilityihminen joutuu malttamaan paljon enemmän. Kaikki ei suju nopeasti, joskin varsin tehokkaasti silti. Koe on kaksi päiväinen, kun tehdään vastajälki, mutta toivottavasti näin pysyykin, sillä talkoovoimin tehtynä myyntijäljet  teettää todella paljon töitä toisille. Ehkei rahantarve ole niin suuri millään yhdistyksellä :P Helpompiakin tapoja on rahaa kerätä ja saa varmaan enemmänkin. Julma totuus on, että jos ei ole omaa aikaa uhrata siihen, niin sitten laji on väärä.

Me jätämme koepaikat toisille ja siirrymme harrastamaan jälkeilyä omaksi iloksi. Yleensä järjestävän yhdistyksen jäsenet ovat etusijalla ja mekin ollaan suurin osa paikoista saatu varasijalta. Muutamaan kokeeseen on tullut vielä ilmoittauduttua, mutta soittoa ei ole kuulunut. Hyvä siis, että näistä tuli ne ykköset. Tunnustan olleeni tittelin haussa, mutta mielestäni se koiralle kuuluu tunnustukseksi loistavasta nenätyöstä, jota se on vuosien varrella esittänyt.

8 kokeella valioksi eli on se Pepsi tiennyt mitä on ollut tekemässä :)
2012: 2xAVO1, VOI2, 2013: 2xVOI0 1x VOI1 ja 2014: 2xVOI1

Kiitos idean äidille Tiinalle :) treeniseurasta ja kannustuksesta ja Kymen piirin mäyräkoira- parson- cockeri- ja muille mejäihmisille kiitos, että olette kokeita järjestäneet ja olemme päässeet mukaan. Olen tutustunut myös huipputyyppeihin ja viikonloput ovat olleet todella mukavia.

Lisäksi itse sain megaflunssan, kun oli kuuma ja kylmä huhti-toukokuisina lämpiminä päivinä. Mutta... sellaista sattuu ;)

Vapun päivä ja TOKO kokeilua Ruutin kanssa

Vapunpäivän TOKO - koekin alkaa muodostua perinteeksi Lappeenrannassa. Ruutin vuoro välillä olla tulessa ja katsoa miten treenit tukevat kokeenomaista. Ahkeran alkutalven paikkamakuu treenin 0-pistettä helmikuun kokeesta vähän latistivat treeniä, mutta treenailtiin edelleen ajoittain aktiivisesti, mutta aika paljolti itsekseen, mutta eri tavalla.

Itse kokeen alkaessa ei juuri jännittänyt - ei saisi viedä koiraa kokeeseen, kun sillä on paikallaolo ongelma, mutta joskushan sitä on kokeiltava. Nyt välissä oli siis 3 kk treeniä. Ohjaajan poistuminen tilasta on vaan hyvin haastavaa Ruutille.

No mutta onnistuihan se :) Ruutille AVO1, 177,5 pistettä ja sijoitus 2./6

Vinkui paikallaolossa jonkin verran, rikottiin kapula, jonka Ruuti olisi voinut noutaa ja noutikin, tosin omalla päätöksellä, kun ihmeteltiin mitä siinä voi tehdä.. ja vielä hiljaa, toiseen noutoon tuli sitten ääni.

8 paikkamakuu
8 seuraaminen
9,5 liikkeestä maahanmeno
9,5 luoksetulo
9,5 liikkeestä seisominen
8 noutaminen
10 kauko-ohjaus
8 estehyppy
9 kokonaisvaikutus

Ruuti oli erittäin pätevä ja toko on niin sen juttu <3 Tämä oli se viimeinen avon ykkönen, joten nyt kasaillaan voittajaluokkaa oikeasti. Tunnari on suurin haaste, samoin paikallaolo ;), mahtuuhan niihin kaikkiin liikkeisiin jonkin verran säätöä :D

Agia ja näytelmiä - peruspääsiäinen..

Perinteisesti pääsiäiseen kuuluu näyttely; käydään kun se lähellä on.

Tänä vuonna Nuorten MM-jääkiekon vuoksi saatiin hurauttaa Imatralle asti Aviasport Areenalle, joka oli paikkana muutoin mukava, mutta paineen vuoksi ulkona käynti ei käynyt ihan yhtä sujuvasti kuin normaalisti, joten tästä pieni miinus. Sisäilmassa koirat näyttivät tulevan vähän sähköisiksi.

Pepsukka ehti 14.4. täyttää 8 vuotta joten näyttelykehiin pääsi veteraanina :)
Voi miten se aika rientää!

Tuomarina oli Salijevic Zorica, Ruotsista ja arvostelu:

In excellent condition for 8 yerars.
Nice head, strong body. Good angulations. Nice Temperament.

VET ERI 1 VSP

 

VET ERI 1 VSP

 

Pitkän perjantain agikisat Joensuussa eivät myöskään tuottaneet nollatuloksia, mitä lie ;) kuka niitä enää muistaa, loikka puomeja, vitosia, hylkyjä...