Itsenäisyyspäivän tokot..

Syksy on mennä hujahtanut pääasiallisesti tokoillen. Marraskuun alkupuolella lumi vähän käväisi, mutta suli pois vielä. Joulukuun eka päivä saatiin lunta kunnolla maahan ( Antti - myrsky), mutta toistaiseksi ei ole kuin vähän hidastanut pihatreenejä, lumitöiden muodossa.

Pepsin kanssa startattiin itsenäisyyspäivän kunniaksi EVL:ssäkin, niin ollaanpa siellä sitten... ikuisesti ;)

8,5 paikallaan istuminen ryhmässä 2 minuuttia

5    paikallaan makuu ryhmässä 4 min häirittynä ( ennakoi maahanmenon & istumaan nousun ja vähän kankkua heilutteli)

6    vapaana seuraaminen... on vähän vapaata ja irrokasta varsinkin juoksussa + se perusasennot vinoi.

5,5 Z liikkeestä jätöt  I-S-M, seisoi, seisoi ja meni maahan... ja se seuraaminen väljää

8   luoksetulo - tähän olin itte tyytyväinen kyllä ihan kympin arvosta :)

0   merkin kautta ruutuun... merkin säde oli maalarin teipeillä jossa vieras haju ja ehkä vähän muistutti tunnaria... ja meni maihinkin ja ruutuun päädyttyä oli ulkona, tassut.

****

0   merkin kautta vasemman haku... vasemmalla myö ruutu hyvin kohdillaan.... 4 käskyllä taisi tulla vasen kapulakin :)

9  metallihyppynouto ( keskimmäisellä)

8  tunnistusnouto ( toi eteen väljästi + vinoperusasento

5 kaukot, vähän eteni, kaksi käskyä yhteen vaihtoon ja ennakoi perusasennon, mut mie olin asennon vaihtoihin lähes tyytyväinen :)

173 pistettä ei tulosta mutta liikkeet läpi hyvinkin kokeenomaisesti ;) ja jotain tämän suuntaista oli treenien osaltakin odotettavissa. Ruudun merkki oli yllätys, sen olisi pitänyt onnistua, eli ruutun luotin aika paljon. Ohjattu oli arpapeliä.

Tässä vielä video: Kiitos Tiina T:lle ja Iinalle jelpistä.

Treenilista on saatu aikaiseksi taas ja treenit polkaistu käyntiin. Seuraava koe kyllä odottaa jonkin aikaa, vuoden vaihteessa pistetään toko vähän sivuun, jos aika ei riitä. Jos pihamaalla pääsee tekemään, niin eiköhän sitä jotain sitten tehdä. Omat työt alkaa, tammikuu pyhitetään arjen hallinnointiin ja opetteluun.

Ja Ruutiin... Se tuskin heittäytyy lomalle ;) virkaintoa löytyy jo kiitettävästi tälläkin aktiviteetilla, toivottavasti kun saa päivät olla rauhassa miulta ;) se rauhallisuuskin alkaisi löytyi... katsotaan ja elellään sen mukaan sitten.

Ruutin kanssa ehdittiin pari kertaa jäljelle ja jotain aina jäljeltä löytyikin. Viimeisellä ennen lumia, oli kepitkin ja nekin löytyi tosi kivasti. Jäljestystä häiritsi mies, joka huuteli omaa koiraansa, ja vähän itsekin epäröin, näinköhän miulla on kohta kaksi jälkikoiraa... Mutta ei sitä sitten näkynyt. Hyvin sateinen ilma ja rinteessä tuuli iloisesti liikutteli hajua. Ja edelleen vauhti on vähän liian kova. Jotenkin vain se kunnon veto tuntuu paremmalta... noh, työstetään ensi kesänä lisää..

Agitreenailut on jäänyt vähemmälle, mutta ainakin kerran viikossa ollaan käyty. Ryhmämme koostuu 1-3 luokan kisaajista, joten omalta mukavuusalueelta on jouduttu poikkeamaan ajoittain. Ruuti kyllä tekee, jos osaan vain riittävästi auttaa, mutta pitäähän sille juttuja ja kikkoja opettaa ;)

Tokoa on otettu jonkin verran, mutta Pepsi on ollut vähän etusijalla nyt. Ruuti handlaa aika kivasti alo-avo liikkeet paikkamakuuta lukuunottamatta, joten ei viitti liikaa jankata. Merkkiä, ruutua, tunnaria kyllä on otettu, viimeeksi mainittu jäi talvitauolle. Kaukojen seiso-maahan sujuu ihan ihan läheltä, mutta sellainen rauhallisuus ja keskittyneisyys on niistä hetkistä kadoksissa totaalisesti.  Tosi huonosti ollaan päästy kimppatreeneihin ja huonosti saatu porukkaa paikalle. Kahdesti on kuitenkin häiriössä paikkamakuukin mennyt kohtuullisen lupaavasti, eli jatketaan treenailua.

Oona jossa ei ole juurikaan karvaa, luovuttaa sitä taas ihan kiitettävästi. Kyllä, kyllä siinä viime vuosina on ollut karvaakin ihan kiitettävästi. ( Ja Ruutiin ja Välkkyyn nähden kenelläkään ei olekaan karvoja :P)       Rokotuksilla otettiin vähän näytteitä ja ensimmäinen pissanäyte on nyt sitten otettu Oonalta kuin minä olen ottajana. Ca-oksalaattikiteitä sieltä löytyi ja vähän bakteereja, antibiootti kuuri ja ruoka vaihtoon, jonka Oona pisti säkin puolessa välissä vaihtoon. Ei syö, niin ei. :/ Nyt katsellaan, jos barf puolelta löytyisi sitten apua. Ja mitä sanoo uusinta näyte sitten. Muutenhan tuo on kuin nuori tytön hupakko edelleen :) On jotain päiviä, jolloin vanhuutta on havaittavissa, mutta tuppaa karistamaan ne kunnon lämpimillä yöunilla sohvaan hautautuneena ja pää tyynyllä ;)

 Tässäpä vielä vähän jotain poseuskuvan tyyppistä 13.12. otettuna :)

Mut nyt taitaa blogi hiljentyä tältä vuodelta joulun viettoon ja katsellaan ensi vuotta sitten kun sen aika on ja alkaa tapahtumaan :)

Rauhallista ja makoisaa joulua!

... Rauhallista ja hauskaa Uutta Vuotta myöskin :)

Hei-hei VOIVOI

 

TAIPALSAARI 30.9.2012 Pauli Härkönen

VOI1 270,5 p 1.sija

LPKY:n voittajaluokan seuranmestari

 

Sieltä se sitten sateessa tuli, ykköstulos! Ei mikään ihmeellinen suoritus, perussuoritusta, kaikista liikkeistä pisteitä ja johan ne 2-tuloksetkin tätä on povanneet, mutta kun se yksi nolla sinne tuppaa luiskahtamaan jostain yleensä, mutta ei tällä kertaa! :)

 

 

 

 

10 paikkamakuu

8 seuraaminen

9.5 istuminen

6,5 luoksetulo ( pysähtyy seisomaan ( tosi hyvin!) otettuaan kaksi laukkaa, oikea pysähdys ei niiin hyvä ;)

8 ruutu ( löytyy pienien etsintöjen jälkeen)

8,5 hyppynouto - miettii taas ottamista

9 metallinouto

9,5 tunnistusnouto

7,5 kauko-ohjaus (ennakointia sivumaahanmenossa ja istumisessa ja kaksi seisokäskyä)

9 kokonaisvaikutus

 





 

Vihdoin myös video :) Kiitos Satulle kuvaamisesta! Editointiin ei riittänyt aika eikä jaksu.

 

Hei hei VOIvoi, eli seuraava startti sitten EVL:ssä.

Siellähän ei enää voivotella vaan ollaan tosi päteviä :D

 

Pepsi ja Santtu kävivät edellisenä päivänä Mikkelissä agiloimassa Jari Tienhaaran radoilla.

Agiradalta tuli nolla !! ja siellä oli myös puomi!! 

Tosin suoritus ei ollut ihan sitä miten harjoituksissa tehdään ;-)

Videolla hyl-0-hyl :)

 

 

 

 

Ruuti starttasi virallisissa agikisoissa - heipat mölliydelle

.... vaikka ei se mölleys kyllä mihinkään yhdellä reissulla katoa ;)

Pieksämäki... siellä se ohjaajan mieli vaan lepää... kuin toinen kotihalli ;-)
Ei kisajännitystä, ei koomailua, kaksi kisarataa ( just riittävästi Ruutille)
Alkaa tuntua siltä, että siellä se alkaa Ruutin tokourakin, kuka lähtee kyytiin :D

Siinäpä se videolla Ruutin osaaminen melkeistään näkyykin kaikki ;)  Kontaktit on vielä hitaat, mutta onneksi tuo keinu muistu mieleen. Nyt aletaan sitten niitä ohjauksia opettelemaan ja sytyttelemään koiraa lajiin. Kepit saa nyt jäädä hetkeksi vaan kertausmoodiin ja sitten palataan myöhemin niihin aloituksiin.

On se kiva vetää nolla ekasta kisasta, vaikka olikin helppo rata.
Olisihan se kelvannut toinenkin, helppo se oli tuo toinenkin rata :D
Seuraavista kisaradoista ei tule ehkä näin harmoonisia :D

Kiitos Marille & Montylle matkaseurasta ja eri toten lämmittely-jäähdyttelyseurasta.
Pojat tulivat keskenään huippu hienosti toimeen :)

Seuranmestaruuskisoista Ruutille hylkäys, väärä este, meni A:lle kun ohjausta ei tullut sitten putkeen sinne alle. Pohjalla oli jo kepeiltä virhe, ja ohjaajakin oli ihan jännityksestä kankea.

Lappeessa jos sitten seuraavaan kerran kuukauden päästä...

Ruutin kesäpuuhat

 

Mitäs se Ruuti on touhunnut pallien poiston jälkeen, muuta kuin reenaillut, puuhastellut, leikkinyt, varastellut ruokaa ja elellyt kotikoiran elämää kera taaperon ja äipän ja toki lenkkeillyt.

 

Juhannuksena käytiin treenailemassa jälkeä Tiinan ja kelpojen kanssa ja sehän näytti ihan jäljestämiseltä. Sittemmin ei ole taidettu käydäkään... ei tuon taaperon kanssa oikein tuu lähdettyä ja kaikki illat menee joko tokon tai agilityn parissa.

 

 

Heinäkuun puolessa välissä oltiin TOKO leirillä Haukkulaaksossa

- ja kyllä oli kivaa ja kyllä oli rankkaa :) Ja sitten jatkettiin reenailua :)

 

 

5.8. vahvistettiin Ruutin Tokon kilpailukirja ja 6.8. peruttiin osallistuminen Pieksämäen kokeeseen. Paikkamakuu muuttui niin levottomaksi ja itse asiassa räjähti yks kaks atomeiksi avaruuteen..  Haukkiksessahan teki tosi hienon paikkamakuun leirillä häiriössä...

 niin notta... sitä korkkausta sitten odotellaan....

 

Agilityn puolella ollaan myös päästy vähän treenailemaan kunnolla, kun hyppykin alkaa maistua, kun ei jalkojen välissä kiristä :)

20.8. käytiin epistelemässä mölliradalla, humpsuteltiin nolla ja voitettiin :)

25.8. päästiin ihan viralliselle radalle nollakoiraksi testailemaan Samin rataa, yhdellä putken väärällä päällä selvittiin radasta, mutta puolessa välissä keppien jälkeen Ruuti oli sitä mieltä, että nyt ainakin pitäisi jo olla palkanmaksun aika :) Tässä kohtaa hyppy oli niin poikittain, ettei osunut Ruutin silmiin, joten ajatus radan jatkumisesta ei käynyt mielessä. Löytyihän se hyppy ja sitten taas jatkettiin.

Tuleville kanssakilpailijoille jo nyt pahoitteluni, saatan olla tosi yltiöpositiivinen (= ärsyttävä) rataantutustumisissa, sillä vitsi että oli kivaa olla taas "viivalla" :) Ykkösten radoista kannattaa ottaa ilo irti, voi olla ettei niitä sitten nousujen jälkeen enää vuosiin taas näe.
... tai sitten ne on edessä nopeammin kuin arvaakaan :/ never know..

 

Pepsin kesäpuuhailut kokeissa

Pepsi on ehtinyt visitoimaan 3 toko-kokeessa kesän aikaan.  Lappeenrannassa 26.6. iltakokeessa oli kolmas pisteillä 201, Haukkiksessa 5.8. voitti 218,5 pisteellä ja Pieksämäellä 11.8. irtosi jo sentään 2-tulos pisteillä 235 ja viides sija. Eli pari pokaalia on kertynyt näistä harrastuksista. Kokeet on tehty vireellä, on vähän kuuma ja kunhan tehdään ja perusasennot vinoilla ja tietty mausteena pari nollaa, sehän riittää. - ettei se riitä mihinkään ;) Ei niistä sen enempää ;D Tokoilu on anyway kivaa. Ei ole ehkä kovin toimivaa treenata Ruutin kanssa ja viedä Pepsi kokeeseen ;)

3.8. Pepsi otti ASCAN (Australian Shepherd Club of Amerikan) ensimmäisiin agilitykisoihin Suomessa, jotka alaosasto Finasc järkkäsi.

Olimme Jannen kanssa Taina-siskoni luona samalla kyläilemässä ja koska kisat olivat arkena ja Santun lomat pidetty, niin minä osallistuin Pepsin kanssa kisoihin. Komiat oli nauhat :)



Hyppyrata Novice 0 tulos ja 2 sija
Hyppyrata Novice 0 tulos ja 3 sija
Agilityrata Novice 30 ja 5. sija
Agilityrata Novice 10 ja 4. sija
Vihreät nauhat ovat nollaradoista :)

Kahdella nollalla hyppyradalla ansaitsi "sertin"
 eli amerikan malliin sitten
JS-N tittelin

Agilityradoilla meille tuli sikäli ne normaalit virheet eli kontaktivirheet, joskin ekalla villistä keinusta ja puomin alastulosta ja toisella radalla a:n alastulosta, mutta puomin kontakti oli superhieno!! Josko löytyi ratkaisu... aika näyttää...

Sisko likka vetikin sitten neljä nollaa ja oli kisapäivän paras :)

Kaikki tulokset aussie palstalta


9.8. Kotkan iltakisoissa agilityrata ei onnistunut, mutta hyppyradalta pyörähti nolla ja kolmassija. Santtu siis ohjaksissa.


18.8. piirinmestaruuskisat Haminassa saivat "loistavan" alun todella huonosti nukutun yön jälkeen, sillä Janne sairasteli ja valvotti, enimmäkseen kyllä minua, mutta isikin osansa siitä sai. Haminaa kohti aamulla lähti ajelemaan jokseenkin väsynyt mies..

Agilityradalta hylky... Hyppikseltä hylky. Joukkueradalle ehti sitten ohjaajakin herätä, hassua miten se väsymys vaan sitten antaa loppujen lopuksi periksi, illallahan kun pitäisi käydä nukkumaan ei väsytä sitten yhtään...

Joukkuerata menikin sitten hyvin :) Pepsi teki kaikki kontaktit! Nollarata! :) Ja kun joukkuekaverit Sanna teki Civillä vitosen ja Pessillä nollan ankkuriradalla, Hennan ja Bellan kymppi jäi laskennasta pois, niin vitosella irtosi tänä vuonna maxien joukkuekulta :)




Maxien joukkuepiirinmestarit 2012
kuva Anne Lind

VOI MEJÄT!

Kyllä on niiin kortilla tuo aika nykyisin tietsikan ääressä, eikä sitä itseasiassa olisi nytkään, mutta niimpä vaan tässä istua kirjuuttelen. Edessä on tokon täyteinen viikonloppu ja me ollaan Ruutin kanssa ihan innoissaan. Pepsi alkoi hannaamaan eilisiltana ja haluaa agiinkin. Eli Pepsi haluais olla Kariluodon leirillä ei LPKY:n TOKO leirillä. Pepsin mielestä liikaa keskitytään yhteen asiaan...

Mutta ne Pepsin mejät viime kuussa! Sehän sitten sai kuin saikin paikan ja vielä voittajaankin, vaikka aluksi haettiin sitä avoimen paikkaa.

Ja sehän kulki kivasti, mutta yhden kulman täysin väärään suuntaan ja siitä tuli sitten hukka. Maasto oli miusta ihan kamala. Suota, ojien ylityksiä - sata! - no ei vaines.. 20?.  Mutta hyvin näki Pepsin jäljestämisestä, että otti aika lunkisti ja huolimattomasti. Juhannus jäljestys, normijäljellä olikin sitten perinteisempi ja tarkempi itsensä, joskin vielä tarkastuksia tulikin. Jälki oli myös aikas vaikea.

Mutta siihen mejään..

Alkumakaus osoitetaan hyvin koiralle. Ohjaaja vie rauhallista vauhtia etenevän koiran hyvin alkukrepityksen matkan. Ensimmäisellä osuudella tehdään pari pientä pyörähdystä, muuten kuljetaan koko jälkimatka sen päällä tai välittömässä läheisyydessä. Katkokulma veretyksen loppuun ja sieltä jäljentekijöiden jälki pitkin lähes veretyksen alkuun. Koiran piti tehdä vielä yksi tarkistus paluujäljen suunnassa. Hetken tarkastelun jälkeen uuden osuuden alku löytyi. Toisella kulmalla tehtiin 90 asteen kulma mutta väärään suuntaan, tästä hukka. Kolmas kulma tarkasti, makauksista 3 hyvin, 1 yli kävellen. Sorkalle suoraan ja se kiinnosti. Tänään yksi 90 asteen kulma väärään suuntaan pilasi muuten erinomaisen suorituksen.

Jäljen ikä 22.17 h
Laukauksen sieto hyväksytty, pisteet 36 VOI2.
Petri Pelkonen
Savitaipale 17.6.2012

Nyt ei ole koepaikkoja kyseltykään, ja luulen, että tänä syksynä ei syötäväksi mennäkään, vaan Pepsi keskittyy agilityyn ja tokoon. Katotaan ensi keväänä, josko paikkoja irtoaisi. Mut eihän sitä tiedä mitä tässä keksii, jos pitää "kisaviettiä" turruttaa ohjaajalta ;-)

Ruutin kanssa ollaan reenailtu tokoa ja agia ja kerran ehditty metsään jäljellekin.

Se menikin hienosti, näytti jälkikoiralta ja pongaili keppejäkin sieltä :)

Jotain on siis opittukin ;-)

Vuosipäiviä ja näyttelyitä

Oonalle tuli mittariin 11 vuotta toukokuun viimeinen päivä :)

Oona voi hyvin ja yhä mukavan energinen vaikkakin on eläkkeellä noista harrastushommista.

Vanhuuden tuomaa jäykkyyttä on havaittavissa takapäässä, mutta ei päivittäistä metsäilyä ja haukkuriekkumista haittaa yhtään :)

KANGASNIEMEN NÄYTTELY 10.6.2012

Moneen paikkaan Oona haluaa mukaan, mutta näyttelyt jättää mieluusti muille. Olisihan Oonakin kiva vielä joskus viedä veteraanikehään, mutta 2 vuotta sitten ainakin kehäkäytös oli niin junioritoimintaa, että odotellaanpa vielä. Ja mun kiintiö näyttelyihin on toviksi täynnä taas, vaikkakin seura oli kyllä hyvää tälläkin kertaa eikä matkaankaan tarvinnut lähteä yksin koirien kanssa, vaan perhe lähti tukemaan :) Ehkä kuitenkin olisi pitänyt pysähtyä ABC:n noutopöytään eikä ajaa Ristiinan Nesteelle... tai valita jotain muuta ;)

Ja niin hassua kuin tämä koiraharrastus onkin, niin näyttelyistä voi iloita satakertaisesti laatuarvostelu hyvästä mutta hieman olla pettynyt SA:n kanssa kolmossijaan ;-) No kenelle tarvii mitäkin. Jännitin jopa tätä näyttelyä, tällä oli enemmän merkitystä kuin monella aikoihin. Näin kahdesti painajaisia, etten saanut edes koiria kehään ja kaksi viimeistä yötäkin meni pitkälti sängyssä pyörien.

Ilmoitin siis sekä Pepsin että Ruutin näyttelyyn, Grzegorz Robak Puolasta kuulosti varteen otettavalta kokeilulta tälle vuodelle. Ja myös siksi, että näytti olevan seuraava näyttely johon ehdin ilmoittaa koirat!

 

Pepsin arvostelu:

Good size & proportions. Body not so muscular.

Head is in good type. Excellent top- & underline. Excellent handling.

AVO1 ERI SA PU3

oltiin pari kierrosta kakkosena, mutta vauhdikkaalla ravilla pääsi tällä kertaa ykköseksi. Se ei enää vaan riittänyt sitten paras uros kehässä. ROP oli trikkinarttu, jolla oli niin kahdehdittava moovi, että heitettiin paras narttu kehästä ulos ;) kun tuomari yritti näyttää, et se oli ylivoimaisesti ykkönen :D

Tuo lapuilla laatuarvostelun näyttäminen vaikuttaa näin aluksi tietty kamalalta, mutta kaipa ne vakiintuu kun kehikset tottuvat niihin. Mutta tarkkaan pitää tsekata, että milloin arvostelu päättyy, että milloin se näytetään.

- Pepsille siis kolme sunnuntaita peräjälkeen AVO1 :D heko heko

Sarin avustuksella Ruutikin oli kehässä :) Vaihdoin Ruutin hihnan päähän ja kävin näyttämässä tätä hurmaavaa pikkuherraa tuomarille. Miun omaan silmään ei kehässä vaikuttanut mitenkään pieneltä suhteessa muihin, vaikkakin Pepsi oli melko muhku ja sen edessä ollut varmaan nelinkertainen Pepsiin =o) Oli vähän kostea ilma :D

Ruutin arvostelu:

Intermediate size, not so muscular body. Head typical for a female! Not so long neck.

Not so good angulation. Not so good movement.

No niin :) ei pieni vaan keskikoinen ;) ja eihän Pepsilläkään ollut muscular body. Ja jotain aussielle tyypillistä, joskin nartulle :) Ja mitä TOKOa on nyt mietiskellyt, niin jos on noin monta jo not so good, niin tosi kiva, että jää vielä good :)

Kehästä tulin kyllä vähän sekaisena ulos papereineen, sillä kehis näytti keltaista ja sano hyvä, miusta kun vaadittiin sininen :) Mut siis keltainen riittää :) Yes, Yes, Yes :)

Mutta siis reissusta selvittiin poikien kanssa hyvin. Urheilusuoritukselta se tosiaan tuntui. Auto oli parkkiksen perällä ja erikseen kun kuljetti niitä. Pojat eivät missään vaiheessa edes toisilleen ärähtäneet. Pepsin sisko piti kyllä sellaista jöötiä, ettei pojat tainneet uskaltaa ;) Ruutikin totesi hyvin myöntyvästi, että yes madam, se on sinun häkkisi, vaikkakin minä olin siellä ensin .. mutta hyvin mukavan oloinen madam <3 Ruuti nyt muutenkin rakastui varmaan 10 koiraan ja ihastui 50.een. Sukupuoli ei ole olennainen, sanoo Ruuti.

.. ja tulee luopumaan lähiaikoina omasta viimeisestä (?) urosleimastaan...

Näyttelypaikalla Ruuti oli kyllä vähän äimänkäkenä ihmismassasta ja kehän laidalla odotellessa avo-luokkaa oli mielestäni ihan rauhallista ja hiljaista, kunnes Ruuti avasi äänensä. Taisi kysellä, että mikä meininki, mikä häppening? koska viereisen kehän suomenpystykorvat kertoivat mielipiteensä ja muutama aussiekin lähti mukaan. Aussieuros kehä oli kyllä ihan rauhallinen ja hiljainen, oikea herrasmieskehä :)

Mut emäntä on siis aktivoitunut, tämä oli jo kolmas viikonloppu putkeen. Agin SM:t katsellaan kotikatsomosta, kuten kävi TOKOn SM:lle. Josko kuitenkin ensi viikonlopulle jotain siunautuisi, juhannuksena on ainakin jäljelle päästävä ja agiloimaan :) ainakin harjoitusmielessä.

Nuuskuti nuuskuti :)

Kouvolan Kääpälässä käytiin nuuskuttelemassa 3.6.2012. 
Nyt sattui 3. jälki ja avonaisempaan maastoon. Tuuli pyöritteli hajuja, viikonloppu oli kostea, mutta ei kuitenkaan ollut satanut tietääkseni jäljen päälle missään vaiheessa. Pepsi oli huomattavasti huolettomampi jäljestäjä kuin viikkoa aiemmin ja vauhtiakin tuppasi olla tuplasti eli jarrutella piti kovasti ja siitä huolimatta toiminta ei muuttunut toivottavaksi = varmemmaksi ja selvemmäksi.

Noh mutta 47/50 eli jäljellä pysyttiin kohtuullisesti.

Pepsi ohjataan alkumakaukselle. Pepsi tutkailee makuun kulmasta ja kulmaan ja tarkastaa makuun taustan, matkanteko alkaa. Pepsi jäljestää pienellä aaltoilulla jäljen oikealla puolella. Ensimmäinen osuus edetään suurimmaksi osaksi näin aaltoillen ja maavainulla, sekä kahdella hieman pidemmällä pistolla. Kulma nuuskutellen. Toinen osuus samoin aaltoillen, mutta nyt yksi narunmittainen syherö. Toinen kulma hyvin. Kolmas osuus taas mukavavauhtista työskentlyä, yhdellä pidemmällä syrjähypyllä.  Sorkan olivat murkut vallanneet joten Pepsin oli jätettävä sorkan nuuskuttelu ja ihmeteltävä vain murkkuarmeijaa. Liekoö tuuli vaikuttanut tänään harvapuustoisella kankaalla Pepsin menoon. Pieni epävarmuus oli havaittavissa menossa ja Pepsi haki useasti katsekontaktia ohjaajaan, kuin varmistaakseen onko ajolina oikea. Pepsillä on jäljestykseen sopiva tasainen matkavauhti, joten ei muuta kuin samalla vauhdilla Voi luokkaan.
Tuula Pekkalin

Tällekin metsäviikonlopulle siis tavoitteet täyttyi. Treenit meni ihan mönkään viikolla (...ja niin meni kokeen jälkeenkin ;))

Voi luokkaan on anomusta vetämässä, katsotaan sitten milloin onnistaa :)

Kesä on jäljestysaikaa :)

Huhti-toukokuu meni ihan plörinäksi, kun Lappeenrannan agikisojen aamuna Ruuti alkoi yskimään. Viikkoa myöhemmin sairastui Pepsi ja yskikin sitten viikon, kunnes haettiin antibiootit ja alkoi paranemaan. Sinne meni sitten tukku agilitykisoja Santulta ja Pepsiltä.

Ruutilla alkoi oireilemaan eturauhanen ja anaalit vaivaa vielä kaupan päälle. Täällä asuukin pieni hormooneista sekaisin oleva muuli. Näyttelyilmoittautuminen on sisässä ja nyt vaan toivotaan, että kerta riittää ja seuraavalla viikolla nips. Ja sitten tehdään uudet suunnitelmat.

Tokoa ollaan poikien kanssa harjoiteltu jonkin verran. Särkivaaran leirillä ehdittiin olla Ruutin kanssa pari päivää ja saatiin aimo annos TOKO motivaatiota :) Kiitos Juntoille ja Riikalle ja ihanille Särkivaaralaisille, ihmisille kuin koirillekin. Syksyllä sitten taas lisää.

Ruutille on tuota jäljen alkeita yrittänyt myydä, mutta vaikka jäljestää kilometrin lenkillä, niin ihmisjälki ei nyt tunnu kiinnostavan yhtään. Lenkillä varmasti vetää jonkun koiran jälkien perässä <3 <3 Selkeä polku uppoaa paremmin kuin kävelty jälki. Mutta tätä työstämme.

Viikonloppuna päästiin Pepsin kanssa mejä - kokeeseen ( metsästyskoirien jälkikoe) Koekutsu tuli viikkoa ennen ja hieman järkytyin!  Janne saatiin mummille hoitoon, sillä isihän urakoi Ruokalahdessa tuomarina kaksi päivää.

Hmmm.. ai niin pitäisikö sitä treenata. Kaksi jälkeä tehty viime kesänä. Kävin sitten yhden ( aika lyhyen - nolotus) tekemässä ja ajoin sen seuraavana aamuna ja sitten illalla uudestaan. Tällä sitten kokeeseen... todella uskottavaa ja järkevää... Eikä se jäljestys nyt ihan priimasti mennyt - kaikkine oikomisineen... kröhöm.

Lauantai menikin sitten aamusta iltaan jälkien teko talkoissa. Opin paljon! Ja sunnuntaina opin lisää. Ja yön välissä taisin lojua sängyssä puolihereillä nähden sinisiä merkkejä ja puita... lievää (?) panikointia opastettavasta jäljestä.

Sunnuntai aamuna sitten "virkeänä" koepaikalle. Alkupuheiden yms jälkeen oli laukauksien sieto puuhun kiinnitettynä. Siinä rivissä oli Pepsi ja 5 pientä koiraa ( mäykkyjä yms) :D Kuka ei kuulu joukkoon. Pepsi katseli aluksi varmaan, että nyt on ryhmäpaikkamakuu ;) Laukkauksen aikana Pepsi istui eikä tainnut edes silmät räpsähtää :)

Arpaonni oli myös suotuisa, vaihtoehtoina oli ykkös tai nelosjälki, mutta nelosjälki oli opastusjälki, joten saimme lähteä ensimmäisenä jäljelle. Päivästä tulikin sitten kuuma, joten tuo yhdeksän pintaan oli ihan hyvä mustalle koiralle.

Sorkka vietiin odottelemaan löytäjäänsä ja sitten vaan metsään. Näytin Pepsille aloituskohdan, tutki makuun ja lähdettiin jäljelle. Tutkittiin ensimmäisiä metrejä yhdessä ja Pepsi nosti kerran pään ylös ja osoitin takaisin maahan ja annoin Pepsin lähteä duuniin. Liinaa 6 metriä ja perästä. Ja sitten mentiin. Ekalle makuulle pysähtyi, haisteli ja vähän tassulla kuopaisi ja lähti sitten jatkamaan oikealle. Sitten taas mentiin. Pari kertaa katsoi meitä takana tulijoita ja kerran kävi katsomassa jotain sivussa. Muuten en suurempia poikkeamia huomannut, pientä aaltoilua ehkä. Toiselle makuulle pysähty nuuhkaisi ja lähti vasemmalle. Ylitimme kaksi kertaa ojan, mettätien ja tultiin hakkuualueelle ja eikun rinnettä ylös vaan. Ylhäällä tuli ihana tuulahdus ja sinne kääntyi myös Pepsikin. Lähti innokkaammin menemään, mutta sain jarrutettua että vauhti pysyi samana. Tuli kaadolle ja haisteli sitä.  Ja sitten sain luvan palkita koiran.

Ajoittain oli tunne, että kohta sanotaan, että mennääs takaisin, kun tuntui että toiset kävelyaskeleet puuttui.  Silmä kulmissa vilahti silloin tällöin merkkejä, että siellä jäljellä oltiin, ainakin ajoittain.

Sitten jännäämään omaa opastusta ja odottamaan tulosta illasta.

Opastus ei ollutkaan helppoa, mutta niin vähän epäilinkin. Onneksi tuomarilla oli paremmat silmät ja huomasi avomerkit paremmin kuin minä :) Jäljen tekeminen kompassin kanssa ei myöskään ollut helppoa, ollaanhan sitä kompassia käytetty joskus koulussa...

No mikä Pepsin saldo oli..  Hyvältä jäljestykseltähän se tuntui, lyhyt viipyminen 2. makuulla mietitetty ja kun ei oikein tiedä missä sitä käveltiin... Perästä päin kerrottiin tulokset ja Pepsi jäi sitten viimeiseksi :)

" Koira tutkii alkumakauksen erinomaisesti ja aloittaa tarkan pääosin maavainuisen jäljetyksen aivan jäljen päällä. 1 osuus tarkasti, kulmalla pysähtyy ja tutkii makuun hyvin. Toisella osuudella hyvä jäljestys jatkuu, pieni puolen narun mittainen tarkistus. Toinen kulma ja makaus myöskin osoitetaan erinomaisesti. Kolmas osuus edelleen hyvin varmasti yli hakkuuaukion. Kaadolle suoraan ja se kiinostaa koiraa. Hieno äänetön suoritus ensikertalaiselta."

49/50 ykköstulos.

Aikaa jäljestämiseen on 45 minuuttia, jälki on noin 900 m ja vähintään 12 tuntia vanha.
Pepsin jäljelle tuli ikää 17h 56 minsaa. Jäljestys alkoi 8.56 ja 9.17 naputtelin Tiinalle tekstaria :D Vartti, ei paha :) Pepsi tuumi, että täällä ei passaa aikailla, jos meinaa saada kohteen kiinni ;)
Ei silti tarvinnut roikkua kivirekenä perässä. Parissa kohtaa vähän hiijasin, kun piti huolehtia, että tuomarikin pysyy matkassa. Oma suukin oli ihan kuiva, joten hatunnosto taitavalle nuuskijalle.

Opin kyllä jotain muutakin. Harrastan metsälajeja, joissa voi pysyä liikkeessä ;-) korvissa inisee ja joka paikka on syöty. Toki tässä on mentävä välinekauppaan :D :D jotta selviää ensi kerralla vähemmällä... ja nyt oli VAIN miljoona itikkaa.

Nyt pitäisi sitten saada pojat näyttelykuntoon. Joku höhlä ilmoitti ne samaan näyttelyyn, samaan luokkaan ja on lähdössä toistaiseksi matkaan yksin, 10.6. Kangasniemelle. Mukaan saa ilmoittautua :) Handleri on kehään kyllä jo hankittu paikan päältä, mutta silti seura olisi kiva ;-)

Missä Pieksämäen harmonia?

Ei onnistunut treenaaminen VOI-kokeeseen. Pepsi oli ihan huuhaana - ei mitään koomailua, vaan uteliaisuutta kehän ulkopuolelle. Eikä taatusti ollut kukaan tuttu ketä sieltä kaipasi, liekkö bortsu tyttö tehnyt jotain vaikutusta muuten Pepsiin...

Paikkamakuu oli ansaittu ja hienosti tehty 10. Vire oli sunnuntai fiilis, eikä mitään tekemisen meininkiä ollenkaan. Seuruu oli kohtalaista mutta sitä normi väljää, ja perusasennot oli tosi vinoja, siitä 6,5. Seinään päin menotkin teki hyvin. Istumisen seisoi (?) luoksetulon seisomisen istui ja ruudusta jäi tassut ulos. toisella käskyllä, eteni sentään vähän sisemmäksi eikä siis mennyt heti maihin. Hyppynoudosta vetäisi ysin vinolla perusasennolla - ei oikein tiennyt eteen vai sivulle oli tulossa. Metallin 7, toi eteen ja sivulle hyppäsi ja jäi vinoon, tunnari samoin 7 samat perusteet, tällä kertaa alkuhäröilyjä ei ollut ja laukalla meni kapuloille ja teki tarkkaa ja harkitsevaista työtä. Olisi saanut olla nopeampi, takaisin tulikin ravilla. Kaukot sitten nousi istumisen seisomiseen, otti aimo etenemisen käydessään siitä istumaan, ja eteni vähän jokaisessa, 1,5 mittaansa sitten. Että tämmöinen. 4 nollaa, 133 pistettä. Pohjat voittajasta.

Noh, kattelin noita mein treenejä eilen nauhalta, niin samanmoistahan se on ollut treenitkin, että ohjaaja nyt vaan skarppaa ja pistää treenit kuosiin, niin eiköhän se siitä :) sunnuntain aamun treenit oli mukavat ja reippaat :)

Ruuti Rutanenkin pääsi perjantaina ryhmän hallitreeneihin. Paikkamakuu 2 minsaa oltiin paikallaan ( hihnassa ja minä lähellä edessä), mutta hetkeä ennen maahan käskytystä meinasi käydä moikkaa Arwon. On - Off :D Nyt keskittyi halliin tullessa jo vähän paremmin ja nopeammin minuun, ( tuttu paikka) mutta välillä vähän vaihtoi vapaalle.

Ohjaaja saa olla vain sika nopea palkkaaja ja miettiä treenit valmiiksi etukäteen.

Nyt on ollut vähän fiilis, että on pakko treenata silloin kuin vaan pystyy, eikä kuitenkaan oo ollut edellisten treenien jälkeen "purkua" ja uuden suunnitelman tekoa. Tämähän koskee molempia koiria ;)

Ruutin kanssa agitreenejä ollaan suunniteltu ja tehty ja siellä oppimistakin on tapahtunut.


Ryhmätreeneissäkin keskittyy hyvin tekemiseen :)


Hyppääminenkään ei näytä enää hassulle, kun rimat on olleet välillä 55 cm ;)

Pepsi linssiluteena

Pepsin elämänsä paras poseerauskuva :) Isi tuli kotiin :)

Kukkuu! Toko treenit keskeytyi Pepsin omaan palkkaukseen,

kun pölli lelun kassista. :)

että näin :)

Terveet silmät pojilla ja näytelmäharjoituksia

Aurinko on paistanut kai pari viikkoa toden teolla, tuulistakin on ollut ja lunta tullut vähän lisää. Paljoa sitä ei ole vieläkään. Valitettavasti yöpakkaset ja suht matalat päivälämpötilat pitävät tilanteen suht samassa ja liukasta on kaduilla ja kentillä. Mettälenkilläkin on jäinen pinta, mutta ihan kivasti siellä on pystynyt jopa vähän hölkkäilemään. :)

Maanantai aamusta hyödynnettiin mummin iltavuoro ja Janne pääsi mummin luokse aamupuurolle ja tutkimaan paikkoja. Mummilla riittää tavaraa, kukkia, purkkeja, hyllykköjä ja onpa Janne päässyt tutustumaan C-kasettisoittimeen. Toki meillä sellainen on vielä kotonakin, mutta luultavasti Janne ei tule itse paljoakaan C-kasettia käyttämään ;)

Minä ja pojat suunnattiin kohti Eläinlääkäri Focusta ja silmätarkastusta. Toisten maanantai aamu alkoi kurjemmin, sillä valkoinen japaninpystykorvan kokoinen koira tuotiin melko viimeisillä hetkillä ja sinne hän jäikin. Ei ollut kovin mukava seurata, mitä koiralle sen jälkeen tapahtui. Ei mitään ihmeempiä, mutta... silti :(

Molemmille pojille terveet paperit :)

Ruuti on jatkanut agility ja tokotreenejä ja viime sunnuntaina käytiin näyttelytreeneissä. Ruuti näytteli pentua :) taisi onnistua siinä ihan hyvin ;) Tunnin aikana alkoi löytymään korvat, mutta kyllä tuo koira on niin uros kuin voi vaan olla, aina vain nartut mielessä, hajutkin käy. Tiistaina lenkillä yritti astua Oonaa ja oli ihan hyrr hyrr.. kevättä täynnä koko poika.

Pepsin kanssa treenailut on vähissä, mutta TOKO koe odottaa viikon päässä. Ollaan me sentään käyty pari kertaa...
Agi saralla kisasivat omissa kisoissa pari hylkyä ja Kotkan reissu peruuntui työesteiden vuoksi :/ Imatralla on itse tuomarina, joten... pääsiäisenä sitten varmaan jossain..

Takana agi viikko

Huh huh ja hiphei :) Viime viikolla tuli käytyä hallilla monen monta kertaa ja Ruutin kanssa vähän mietiskeltiin ja pureskeltiin tulevia treenisuunnitelmia.

Verkkokepit on ok, aloituksia harjoitellaan ja kiva rytmityskin alkaa löytyä. Kohta pitäisi sitten varmaan yrittää niitä verkkoja vaihtaa ohjureihin tai heivata kokonaan pois. Tätä pitää vielä katsoa.

Kontaktien kanssa onkin sitten vähän mietittävää ja treenattavaa, sillä ei tuo yhteinen idea löytynyt vielä sinne pääty käyttäytymiseen.

Muutoin ollaan harjoiteltu hyppyä ja putkea, jotta saataisiin niihin yhteistyö & ohjaus. Sunnuntai illan myöhäistreenit oli kyllä mainiot :)

Ruutin kanssa myös ehdittiin käydä vähän koulun pihalla tokoilemassa, seuraaminen on kyllä ihkua sen kanssa :) liikkestä seisomista ollaan opeteltu vähän enemmän.  Vähän tolkuttomasti tulee tehtyä sisällä, kun vaan saa hyvän raon. Ajoittain se rako sitten kutistuu, kun Janne tuumaakin, et nyt on hänen vuoro.

Pepsin kanssa käytiin lauantaina tokoilemassa tapiksella, liikkeet läpi, pl paikkamakuu ja metallinouto. Treeniä treeniä. Pitää vähän tuota ajankäyttöä tehostaa vielä...

Ruutin touhut

Haaveissa vainko oot mun...

1,5 kk jonka Ruuti on nyt meillä asustanut, on ollut hienoja sekä hermoja raastavia hetkiä täynnä.

Arkielämässä on muutama asia, jotka olisi - omistajien hermoja säästämiseksi - syytä korjata, kuten  järjetön vetäminen lenkillä ( jossa myös hajut ja muut koirat kiinnostavat älyttömästi), kotiinjääminen ei ole yhtään kivaa, ruokaa ei saa säästellä eikä odottella yhtää sen kauempaa kuin tarvis on, yhteiselo Pepsin kanssa - edes siten, että lenkitys onnistuisi yhtä aikaa, yhdeltä ihmiseltä ... mitään jatkuvaa rähinää ei ole, eikä kumpikaan koira stressaannut toisen olemassa olosta, mutta portti on välissä ja pysyneekin. Yksi ikävä välikohtaus pääsi jo käymään, eivätkä he siinä tohinassa ainakaan ystävystyneet.

Maltti ei ole tämän koiran vahvuus ( vielä!) ja viihdyttää itseään katselemalla ikkunasta ulos, mutta ei reagoi millään lailla ohikulkeviin ihmisiin eikä koiriin, tässä kohtaa on hyvin rauhallinen :) Ruuti rentoutuu ja viihtyy hyvin samassa tilassa olevan 1-vuotiaan konttaavan lapsen kanssa ja tulee parammin toimeen lapsen kanssa kuin vanhemmat koirat. Ei ota lapselta kädestä lelua, vaikka se sitä tyrkyttääkin - minulta syö vaikka kädet ja pään, jotta saa namin sieltä ;) ja pitää sormiruokailun aikana ruokailutilan hyvin siistinä. (vielä vähän harjoittelemme, missä sitä silloin ollaan...)

TOKOssa...

Ollaan kaiveltu perusjuttuja ja käyty kasvattajien tykönäkin kyselemässä, mitähän mahdollisesti olisi voinut jo oppia ja kaivelemassa heidän tavoillaan löytyykö niitä. Noudossa pureskelee, mutta esim lelut hakee kivasti ja pari noudon näköistä toimintaa on saatu aikaan myös noutokapulalla. Perusasento oli erinomainen tullessa, mutta nyt pyörii ajoittain kuin väkkärä ;) minäkö muka hidas ? :P Alokasluokan juttuja otettu, paikallaoloa vähän vähemmän vielä. Häiriöharjoituksiin pitäisi päästä, sillä silloin taitaa hävitä korvat..

Agissa...

Hallilla käytiin agiin tutustumassa melko heti, ja siellä pystyi turvallisesti pitämään irti ja kaivelemaan sitä yhteistyötäkin meidän välille. Aluksi luonnollisesti vähän epäröi, että mihin ihmeeseen tää ihminen minuu tuo ja yrittää saada menemään, mutta kuukautta myöhemmin homma on jo paremmin hallinnassa. Ollaan tutustuttu hyppyyn, renkaaseen, putkeen, keppeihin verkoilla ja ilman, pituuteen, pöytään ja tällä viikolla pussiin, A-esteeseen ja puomiin. Ja eilen alkoikin sitten kontaktitreenit kotona ;)

Omalla tavalla haaste, kun koira ei ole oppinut vielä oppimaan minun kanssa, eikä siis tiedä minun tyyliäni, ja vastaavasti en ole ihan tottunut noin aktiivisesti oppivaan yksilöön. Vaikka keskittyykin tekemiseen, ehtii sähläämäänkin välissä ;) ei ole mikään tosikko opiskelleessaan.

Pentukoiraan verrattuna sitten taas niin paljon helpompi alkaa tekeen juttuja, kun kuitenkin jaksaa enemmän, ei tarvitse odottaa, että kasvaa tietyn kokoiseksi, leikkiiintopiukeena heti miun kanssa yms.

Toki Ruutissa on loistava pohjatyö tehty, kunnia sinne 1. omistajalle. Minun elämässäni on alkanut jälleen aurinko paistaa täydeltä taivaalta  (se on kyllä paistanut parisen viikkoa kaikille ;)) intoa ja iloa on päivissä todella. Vaikka lapsi on elämässä tärkein asia tällä hetkellä, niin kyllä ainakin koiraihmiset ymmärtävät - jotka ovat koiraharrastuksessa upoksissa - miten tärkeä on myös tuo karvaturrikka päivien piristäjänä ja viemässä lenkille ja muihin puuhailuihin.

Yli 10 vuotta sitten minusta olisi voinut tulla pullantuoksuinen kotiäiti, mutta ei enää. Kotityöt on välttämätön paha ja veri vetää koiraharrastuksen pariin. Toki pitää muistaa antaa lapselle mahdollisuus omiin harrastuksiin, mutta onneksi TOKO on harrastuslajina siinä hyvä, että sitä voi lähes harjoitella missä vaan, milloin vaan ja yksinkin.

Meidän tilanteeseen aikuinen koira suhteessa pentuun oli kyllä hyvä idea, kai sitä pennun kanssakin olisi selvinnyt, mutta... miusta tää on hyvä. Ja sehän on tärkeintä. Pennut on suloisia, mutta koiran minä ainakin tahdon :) Ja sen olen saanut :)

Joskus kannattaa ihan tosissaan ottaa sellaiset kiertävätkin toivomus jutut, varsinkin jos haluaa kerrankin jotain ihan oikeasti ;)

2012 tavoitteet & suunnitelmat

Vuoden 2012 tavoitteita on vähän, mutta eivät suinkaan mitättömiä :)
2.1.2012



Oonalle terveyttä ja vireyttä,
harrastelua agissa, tokossa ja josko sinne metsän puolellekin pääsisi jälkiä tarkastelemaan muiden jäljiltä.






Pepsille TOKOssa VOI1 alkuvuodesta
osallistuminen SM-kisoihin ( lajilla ei ole väliä ;) )
Kesällä metsään :)





Ruutin kanssa tutustutaan toisiimme,
aloitetaan agilityä
varmaan TOKOa,  (ehdottomasti myös TOKOa! 18.2.)
mutta jäljestämäänkin pääsee ( tarvii päästä ;)) tai jotain sinne päin ;)


Ohjaaja yrittää päästä taas hommaan mukaan :) ja toimii LPKY:n TOKO jaoksen yhtenä vetäjänä tänä vuonna ja agin puolella halliyhtiön duuneissa, viettäen vielä hoitovapaata vuoden loppuun.

Olisiko aika muuttaa...

Vaikka tykkäänkin paljon vaihtelusta, muutoksista ja uutuuksista, silti jotkut asiat on ihanaa kun ovat perinteisestä tai samaa kuin aina ennenkin. Muutos jos kestää liian pitkään, siihen ei kärsivällisyys riitä ;)

Vuodatukseen olen saanut Oonan historian kirjoitettua, alkuajat tosin kirjoitettu jälkikäteen, koska bloggailua ei vielä 2001 harrastettu ;) Kotisivujen poistuminen toi tekstit sitten blogiin. Tällä hetkellä blogi tökkii, nyt kun vihdoinkin itse taas heräilisin siihen kirjoittamaan.

Oona on jäänyt eläkkeelle ( ehkä ;)) ja aloitan periaatteessa kaiken alusta, joten nyt olisi hyvä vaihtaa blogikin. Pepsi on toki se yhdistävä tekijä vanhassa ja uudessa blogissa :)

Motivoisiko tämä kirjoittamaankin useammin. Ainakin treeni-into tuli tuon Ruutin mukana :)
Aurinko paistaa ja kevät tekee tuloaan, pari viikkoa ja on maaliskuu ja aika viimeistään herätä kunnolla tähän maailmaan :)